IMG_2093.JPG

Klarinetistit Hyvinkäällä!
– raportti soitannollisesta vuosikokousviikonlopusta

Kirjoittanut Timo Laakso


Lokakuun 2017 ekana lauantaina klarinetistit hyökyivät sankoin joukoin Hyvinkäälle. Luvassa oli iloista yhteissoittoa samansointisten joukossa, ilman vaskien tuuttausta tai jousien kitkutusta. Soitan toki mieluusti jousten kanssa klarinettikvartettoja tai vaskien kanssa puhallinorkesterissa, mutta välillä on kiva piehtaroida pelkästään klarinetin ja sen erivireisten sisarsoitinten omassa rikkaassa sointimaailmassa. Sitten jaksaa taas vuoden muitakin soittimia!

Kvartettien kesken
Alkuun oli merkitty kvartettisoittoja oikein ammattiopastuksen kera. Olimme keränneet valmiiksi kvartettiporukan (Tarja From, Katariina Piri ja Veijo Koskinen b-pillissä ja meikäläinen bassossa) ja sopineet alustavasti Kivikatajan Okon kanssa ohjauksesta. Okon kiireiden vuoksi aloitimme kuitenkin Leppälän Kimmon johdolla. Soitimme ensin Kirmo Lintisen kolme mukavaa juttua ja sitten siirryimme tuoreen teoksen pariin: Jaakko Tuomikosken Häämusiikkiin. Siitä joskus myöhemmin vähän lisää. Meidän porukka soitti vain soittamisen ilosta ilman esiintymispaineita, mutta nuoremmat kollegat treenasivat tosissaan konserttia varten.

Klarinettiyhtyeen rivit kokoontuvat
Lounaan jälkeen jatkettiin odotetun suuren suomalaisen klarinettiyhtyeen harjoituksilla Jyri Nissilän johdolla. Ohjelmassa oli vanhat tutut vuosikymmenten takaa: Jukka Linkolan Chalumeaux Suite (suom. Skalmeijasarja) ja Salakan Tepon sovitus Crusellin Juomalaulumuunnelmista. Solistina toimi Hyvinkään musiikkiopiston isäntämme Lauri Vaahtoranta. Itse vaihdoin bassoklarinetin vielä raskaampaan kalustoon: kontrabassoklarinettiin. Soitin sitä isompaa bakeliittista Mummon Serkkua, jonka itse aikanaan ostin Lontoosta 1995 siellä asuessani seuran piikkiin. Serkku totteli ohjausta kohtuullisen kuuliaisesti, mutta ehkä peruskunnostuksen tarvetta alkaa jo olla.

Jyri ohjasti porukkaa taas tuttuun tottuneeseen tapaansa. Kuten muistini mukaan ennenkin, Linkolan kimurantit rytmit ja plöräykset eivät tuottaneet isompia ongelmia, mutta Crusellin säestys on erittäin vaativa ja arka. Ei teknisesti, vaan että soitetaan niin hiljaa, ettei solisti peity. Kun soittamassa on tusinan verran pikku-b-klarinetteja ja vielä essä päällimmäisenä, jousimaisen
hiljaisen sointimaton saavuttaminen on haasteellista.

Harjoitusten jälkeen Mikko Raasakka, Gregory Barrett ja Antti Vahtola soittivat näytteitä julkistettavasta teoksesta "Suomalainen klarinettikokoelma 1900-60". Näytteet olivat inspiroivia, ja täytyy kiittää ja onnitella Mikkoa & työryhmää hienosta kulttuuriteosta! Harmittamaan jäi vain se, että teosta oli tilaisuudessa myynnissä vain muutama kappale ja jäin ilman omaani (toim. huom. Kyseistä teosta saa mm. Fennica Gehrmanin nettikaupasta!).

Sitten jatkettiin taas yhtyeharjoituksia. Järjestelyt Hyvinkään musiikkiopistolla toimivat muuten mainiosti, mutta vanha kofeiiniaddikti olisi kaivannut tauoille kaffetta ja pullaa.

Vuosikokous ja konsertti
Sunnuntaiaamuna oli vuosikokous, jossa puheenjohtajan nuija siirtyi Leppälän Kimmolta Tolvasen Annille. Kiitos Kimmolle pitkästä rupeamasta ja onnea Annille uusiin haasteisiin. Koska uusi hallitus on esitelty erikseen, ei tässä siitä sen enempää.

Harjoitusten jälkeen koitti sitten suuri päätöskonsertti. Ohjelman aloitti Gregory Barret, Mikko Raasakka ja Antti Vahtola Timothy Pagen kappaleella Kierros. Sitä seurasi Gregin ja Antin tulkinta Selim Palmgrenin Tuhkimo-valssista. Nuorisokvartetit LEKA ja ”Blim” soittivat oman osuutensa suvereenisti, heistä kaikista vielä kuullaan!

Konsertin loppuohjelmassa oli sitten mainitut Linkolan Chalumeaux Suite ja Crusellin Juomalaulumuunnelmat (eli ranskankieliseltä alkuperäisnimeltään Introduction et Air Suédois Varié). Laurin tulkinta jälkimmäisen soolo-osuudesta oli ällistyttävä! Teknisesti suvereeni mutta silti hilpeä ja leikkisä. Kaikuäänet ennen loppurymistystä olivat huikeimmat pianissimot mitä muistan kuulleeni! Ja koko piisi tietysti ilman nuotteja. Vain kerran Jyrin ja Laurin näkemykset siitä, mikä variaatio tulee seuraavaksi erosivat hieman, mutta sopuun päästiin pian. Kaiken kaikkiaan upeaa soittoa lyhyellä harjoitusajalla!

Yleisössäkin oli ilahduttavasti vanhoja tuttuja: paikalla olivat mm. seuran alkuvuosien pitkäaikainen puheenjohtaja, kunniapuheenjohtaja, RSO:n klarinetinsoittaja emeritus Kullervo Kojo sekä Kansallisoopperan klarinetisti emeritus Timo Tuomi.

Iloisin ja kohottunein mielin pakkasimme pillit pussiin ja lähdimme itse kukin kotia kohti. Kiitokset Laurille ja muille hyvistä Hyvinkään-pään järjestelyistä sekä myös seuran toimijoille onnistuneesta viikonlopusta!